Tässä blogissa HELP pyrkii avaamaan HYY-politiikan ajankohtaisia asioita.

HELPin kannanotto lääketieteellisten tiedekuntien opiskelijamäärien nostoon (8.2.2012)

Opetusministeriö julkaisi 15. joulukuuta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2011 - 2016. Tässä suunnitelmassa lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä on esitetty nostettavan nykyisestä noin 600 opiskelijasta 770 opiskelijaan, mikä on enemmän kuin yhdenkään tiedekunnan vuotuinen sisäänottomäärä. Suhteutettuna resursseihin Helsinkiin on näin ollen odotettavissa noin 50 - 60 uutta opiskelijaa lisää nykyisin lukuvuosittain aloittavaan noin 120 opiskelijaan.

Edellä mainitussa opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa ei ole mainintaa resurssien nostosta samassa suhteessa. Jo vuonna 2009 tehdyissä sosiaali-ja terveysministeriön tutkimuksissa on todettu, ettei opetustilojen ja opettajien määrä riitä edes nykyisille opiskelijamäärille. Opetushenkilökunta on äärirajoillaan ja luentosalien portailla istuvat opiskelijat ovat arkipäivää. Ilman vaadittavaa resurssien lisäystä opetuksen laatu heikkenee vakavasti ja vaikutus kohdistuu erityisesti kliiniseen opetukseen.

Opiskelijamäärän kasvaessa suhteessa opettajien määrän toimenpiteiden ohjattu harjoittelu vähenee. Jo nyt käytännön työssä tarvittavia tärkeitä toimenpiteitä ehditään harjoitella niin vähän, etteivät nuoret lääkärit hakeudu pieniin terveyskeskuksiin, joissa vaaditaan parempaa itseluottamusta työskenneltäessä ilman vanhemman kollegan tukea. Valmistuvien lääkärien ammatillisen osaamisen heiketessä viime kädessä uhattuna on potilasturvallisuus.

Kahdeksan henkeä yhden potilaan ympärillä on jo liikaa, kahdestatoista puhumattakaan. Valitettavasti kliinisiä taitoja ei opita kurssikaverin niskaa tuijottamalla.

HELP tukee taustajärjestönsä LKS:n ja Suomen Medisiinariliiton pyrkimyksiä turvata lääketieteen opetuksen resurssit ja siten laadukas suomalainen lääkärikunta myös tulevaisuudessa.

Linkki Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Linkki sosiaali- ja terveysministeriön tutkimukseen

Syksyllä käytiin HYYn edustajistovaalit, joissa HELP menestyi loistavasti saavuttaen 10 edustajaa 60-paikkaiseen edustajistoon. Edustajistovaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa HELP nousi kahden vuoden oppositiokauden jälkeen takaisin hallitukseen. HELPiä edustaa 11-henkisessä HYYn hallituksessa 2012 Lauri Koskentausta, Aino Jones ja Heidi Vesterinen.

Hallitusneuvotteluissa keskusteltiin myös syvällisesti ylioppilaskunnan alijäämäisestä taloudesta. Tulevien hallitusryhmien välillä syntyi yhteisymmärrys talouden tasapainottamisen tärkeydestä ja keinoista. Keinot eivät poikenneet niistä, joihin konsultti Tommi Laitio päätyi 2010 selvittäessään HYYn organisaation uudistamista taloudellinen tilanne huomioiden, tai jotka edustajisto oli linjannut jo keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmassaan.

Lopullisen päätöksen HYYn budjetista vuodelle 2012 teki edustajisto 15.12.2011 kuusituntiseksi venyneessä kokouksessaan. Kokouksessa päätettiin lakkauttaa syksyllä vapautunut edunvalvontasihteerin toimi ja näin leikata henkilöstökuluja yhden sihteerin verran. Lisäksi säästöjä syntyi, kun hallituksen koko väheni yhdellä jäsenellä ja HYY luopui kehysbudjetin mukaisesti Pohjanhovi-tilasta Leppäsuon Domuksella. Jäsenmaksua joudutaan korottamaan inflaation vuoksi yhdellä eurolla keväällä 2013. Korotus on kuitenkin 3–4 kertaa pienempi kuin niinä vuosina, jolloin HELP oli oppositiossa.

Vuonna 2012 HYYn jakamat suorat rahalliset tuet järjestöille palaavat vuoden 2010 tasolle, mikä tuo budjettiin noin 16.000 euron lisämenoerän. Lisäksi budjettia korjattiin kattosauna Sivistyksen käyttötuen suhteen vastaamaan paremmin todellista toteumaa. Nämä menolisäykset ovat kuitenkin pientä verrattuna siihen, että ylioppilaskunta päätti luopua yhdestä suuresta järjestökäytössä olleesta tilakokonaisuudestaan eli Pohjanhovista ja siirtää sen ulosvuokraukseen HYY Yhtymälle. Tämä leikkaa budjetin jäsen- ja järjestötuista lähes 400.000 euroa eli miltei kolmanneksen. Suoriin jäsentukiin ei siis budjetissa koskettu, vaan lisäykset ja leikkaukset liittyivät juuri järjestöille jaettavaan tukeen.

On tärkeää nähdä metsä puilta – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007 HYYn budjetti on tasapainossa! Tämä on ollut edustajistoryhmä HELPin tärkeimpiä tavoitteita. Tavoitteen saavuttamiseksi jouduttiin tekemään vaikeita päätöksiä. Ne eivät varmasti olleet kenellekään helppoja. Erityisesti edunvalvontasihteerin leikkaaminen ja jäsenmaksun nousu keväällä 2013 kirpaisi HELPin edustajia, mutta olimme tukemassa niitä osana tasapainoista kokonaisuutta, johon hallitusneuvotteluissa oli päädytty.

HELP ei haluaisi leikata sihteeristöstä tai nostaa jäsenmaksua tai vaikeuttaa järjestöjen toimintaa. HELP kuitenkin näkee tärkeimpänä taata, että tulevaisuudessakin opiskelijasukupolvilla on samat taloudelliset mahdollisuudet valvoa etujaan, pitää jäsenmaksu kohtalaisella tasolla ja tukea järjestöjen toimintaa. Jotta tämä tavoite saavutetaan, on nykytoimijoiden tehtävä kipeitä päätöksiä, joita varmasti kukaan ei vapaaehtoisesti haluaisi tehdä.

Emme halua jäädä historiankirjoihin tuhlaajasukupolvena. HELP kantaa vastuunsa, jotta HYY voi myös tulevaisuudessa tarjota jäsenilleen ja järjestöilleen tasokasta edunvalvontaa, palveluja sekä taloudellista tukea!

Antti Kähkönen

Edustajistoryhmä HELPin puheenjohtaja

Markus Lommi

markus.lommi(ät)gmail.com

HELPin päähallitusneuvottelija

Sikailu vessoissa riesana HYY:n taloudelle (22.5)

Kokouksessaan 10.5. edustajisto vahvisti toimintatalouden ja kiinteistötalouden vuoden 2010 tilinpäätöksen ja myönsi odotetusti vastuuvapauden ylioppilaskunnan hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

Tilinpäätöksessä yllättivät Uuden Ylioppilastalon siivouskustannukset, jotka olivat huomattavasti odotettua korkeammat. Kustannusarvio ylittyi peräti 24 000 eurolla. HELPin puheenjohtaja Olli Jokinen tiedusteli kokouksessa syitä moiseen ylitykseen, ja kysyi mitä asialle olisi tehtävissä.

HYY:n pääsihteeri Katariina Styrman löysi kaksi syytä koviin siivouskuluihin. Siivouksesta vastaavaa yritystä ei kilpailutettu, ja toisaalta Uuden Ylioppilastalon vessoissa sikaillaan kaikilla mahdollislla eritteillä. Styrmanin mielestä siivouskustannuksiin ei pystytä merkittävästi vaikuttamaan. Ainoat keinot olisivat "järjestötoiminnan vähentäminen" ja "syyllisten selvittäminen oksennuksesta otettujen DNA --näytteiden avulla".

Pääsihteerin vastaus ei herättänyt keskustelua ongelman ratkaisemiseksi.

HYY:n talousarviovertailu on nähtävissä osoitteessa: https://hyy.helsinki.fi/tiedostot/4_Talousarviovertailu_2010_laskelma.pdf

HYY Yhtymälle uusi toimitusjohtaja - Härö erosi (22.5.)

HYY Yhtymän toimitusjohtaja Heikki Härö on eronnut tehtävästään. Uuden toimitusjohtajan etsintä on jo käynnissä: uusi johtaja valitaan edustajiston kesäkokouksessa 20.6.

Yhtymän hallintoon on mahdollisesti luvassa rakenteellisia muutoksia; parhaillaan pohditaan, voitaisiinko Yhtymän toimitusjohtajan ja HYY:n talousjohtajan tehtävät erottaa toisistaan. Nykyasetelma (jonka taustalla ovat verosyyt) tekee Yhtymän toimitusjohtajan tehtävän vaikeaksi, sillä hän joutuu samalla ajamaan sekä Yhtymän että ylioppilaskunnan etua.  Aika ajoin nämä ovat keskenään ristiriidassa.

Pitkällä tähtäimellä olisi järkevämpää, että Yhtymän toimitusjohtaja voi keskittyä ajamaan Yhtymän etua.  Kun Yhtymän tekee suurempaa voittoa, HYY saa enemmän voitonjakoa. Toisaalta HYY:n talousjohtaja voisi tehtävien erotessa keskittyä paremmin HYY:n järjestötaloudesta huolehtimiseen.

Keskustelua  jatketaan seuraavassa edustajiston kokouksessa 20.6.

Askel kerrallaan kohti järkevämpää talouspolitiikkaa (22.5.)

HYY on yksi maailman rikkaimmista ylioppilaskunnista. Huonon taloudenpidon seurauksena HYY on kuitenkin ajautunut vuosi vuodelta suurenevaan budjettivajeeseen, joka on syönyt merkittävän osan HYY:n puskurirahastosta.

Taloutta on yritetty tasapainottaa esimerkiksi nostamalla jäsenmaksua vuosittain. HELP suhtautuu jäsenmaksun nostamiseen kriittisesti. Emme hyväksy sellaista talouspolitiikkaa, jota olemme HYY:ssä viime vuosien aikana nähneet: peritään opiskelijoilta yhä suurempaa jäsenmaksuja ja toisaalta suunnataan

HYY:n varoja kohti Pohjanhovin ja Villa Kunnarin kaltaisia hankkeita, joista vain pieni osa jäsenistöstä hyötyy.

Kaikki opiskelijat eivät ole ainejärjestötoiminnassa mukana ja ainejärjestöjen saamat edut HYY:ltä eivät ole tasavertaisia. HYY:n jäsenmaksu on kuitenkin kaikille yliopiston opiskelijoille pakollinen.

Edustajiston kokouksessa 18.4. päätettiin, että HYY:n jäsenmaksu vuodelle 2012 on keväällä 22 € ja syksyllä 25 €. Toisin sanoen jäsenmaksu ei nouse vuoden 2011 jäsenmaksusta.  Hyviä uutisia siis! Tämän lisäksi päätettiin, että HYY luopuuu Domus Academican 2. kerroksen (Pohjanhovi) järjestöpalvelutuesta. Näin voimme saavuttaa n. 430 000 euron säästöt vuoteen 2010 verraten. HELP kannatti päätöstä, sillä Pohjanhovin käyttö on ollut erittäin vähäistä.

Pohjanhovissa järjestetään n. 20 juhlaa vuodessa, joista valtaosa on sitsejä tai bileitä. Käyttömäärää on yritetty nostaa ”keinotekoisesti” järjestämällä tiloissa harrastustoimintaa. Ammattitason keittiöllä varustettua juhlatilaa ei kuitenkaan ole järkevää käyttää kuoroharjoituksiin tai kirpputoreihin. Harrastustoimintaan pitää löytää tilat, joiden ylläpitokustannukset eivät ole yhtä päätähuimaavat.

Pohjanhovin järjestötuesta luopuminen ei ollut kaikille itsestäänselvyys. HYAL esitti päätöksen lykkäämistä, kuten myös viime vuonna. Asiasta väännettiin kokouksessa pitkään ja hartaasti.

Muut edustajistoryhmät olivat HELPin linjoilla: on aika kääntää HYY:n valtava rahareikä tulonlähteeksi. Näin tapahtuu, kun sallimme HYY Kiinteistöjen vuokrata Pohjanhovin juhlatilaa markkinahinnoilla ulkoiseen käyttöön. Ulkoapäin virtaavat rahat voimme sitten käyttä opiskelijoiden tarvitsemiin tiloihin ja palveluihin

HELP-toimijoita HYY:n talouspaikoille (30.3)

HYY-Yhtymän talouspaikat on jälleen jaettu, hyvin HELP-tuloksin. HYY-Yhtymän hallituksessa jatkaa Antti Kerppola. Unicafen hallitukseen valittiin Hanna Telama ja Ylioppilaslehden kustannus Oy:n hallitukseen Matti Tyynysniemi.

HELP valitsi vaalipäälliköt (30.3)

HYY:n edustajistovaalit odottavat lokakuussa, ja HELP tähtää viime vaalien tapaan vaalivoittajaksi. Ehdokkaita hankkimaan ja kampanjointia suunnittelemaan on valittu vaalipäälliköt. HELPin vaalipäällikkö on oikeustieteen opiskelija Matti Tyynysniemi. Lisäksi jokaisella taustajärjestöllä on omat vaalipäällikkönsä: Valtteri Arvaja (HLKS), Hanna Telama (EKY), Markus Lommi (LKS) ja Lauri Koskentausta (Pykälä).

Jos haluat ehdolle vaaleihin ja/tai mukaan kampanjoimaan, ota yhteys vaalipäällikköön!

HELPin vaatii parempaa tiedonkulkua - ponsi hyväksyttiin (30.3)

HYY:n keskustoimiston muutosta päättämistä (kts. alla) häiritsi huomattavasti se, ettei HYY:n hallituksen tekemiä selvityksiä saatu riittävän aikaisin edustajiston käsiteltäväksi. Valitettavasti viime hetken tiedonsaanti on HYY:ssä pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Tämänhetkisen työjärjestyksen mukaan HYY lähettää kokousasiakirjat viikkoa ennen edustajiston kokousta, mutta käytännössä asiakirjoja saattaa tulla myöhemminkin, jopa päivää ennen kokousta.

Tilanne hankaloittaa päätöksentekoa edustajistossa, erityisesti HELPin kaltaisissa oppositioryhmissä, joilla ei ole hallitusjäsentä HYY:n sisäisen tiedon lähteenä. Nykyinen työjärjestys ei anna mahdollisuutta edustajistoryhmän sisäiseen ja eri ryhmien väliseen keskusteluun eikä huolelliseen esityöhön, jota kokouksiin valmistautuminen edellyttäisi. Mitä huonommin kokouksiin valmistaudutaan, sitä enemmän edustajisto on pelkkä kumileimasin. Nykyinen järjestelmä ei tue avointa päätöksentekokulttuuria. Tämä vaikeuttaa edunvalvontatyötämme merkittävästi.

HELP yrittää puuttua tilanteeseen. Edustajiston kokouksessa 17.3. HELPin puheenjohtaja Olli Jokinen teki asiasta ponsiesityksen:

"Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallitusta tekemään kirjallisen selvityksen siitä, millä keinoin edustajistokokousasiakirjat voitaisiin saada nykyistä aikaisemmin edustajiston saataville. Hallitus selvittää myös mahdollisuudet hallituksen ja edustajiston työjärjestykseen tehtäviin muutoksiin siinä tapauksessa, että edustajistokokousasiakirjat lähetettäisiin edaattoreille kahta viikkoa ennen kokousta nykyisen viikon sijaan."

Iloksemme edustajisto hyväksyi ponsiesityksen lähes yksimielisesti. Hallitus kuitenkin suhtautui ajatukseen nihkeästi. Puheenjohtaja Leena Pihlajamäki sanoi, ettei usko hallituksen pystyvän jakamaan kokousasiakirjoja kahta viikkoa ennen edustajiston kokousta.

Pihlajamäen mukaan työjärjestyksen muuttaminen edellyttäisi ylimääräiseen edustajiston kokouksen järjestämistä joulukuussa. Hänen mukaansa asiakirjat on kierrätettävä niin usealla taholla, ettei materiaaleja saada valmisteltua riittävän hyvin, jos niiden lähettämistä on aikaistettava.

Hallitus kuitenkin lupasi, että edustajiston sähköistä asiakirjajakelua tullaan kehittämään (järjestelmässä on muitakin puutteita kuin kokousasiakirjojen myöhäinen jakaminen).

HELPin edaattori Ted Apter totesi, että materiaalien jakamista on joka tapauksessa tärkeää aikastaa, jotta muutkin kuin edustajat itse ehtisivät tutustua materiaaliin ja vaikuttaa päätöksentekoon. Tiedon puute lienee yksi syy siihen, että taustajärjestöjen hallitukset, riviopiskelijoista puhumattakaan, jäävät HYY:ssä usein täysin päätöksentekoprosessin ulkopuolelle.

Apterin mielestä poikkeuksia kahden viikon sääntöön voitaisiin aivan hyvin sallia. Esimerkiksi tilinpäätösten julkaseminen vie ymmärrettävästi aikaa. Valtaosa kokousmateriaaleista on kuitenkin sellaisia, ettei niiden saatavuuden aikaistaminen pitäisi olla mahdotonta.

Odotamme mielenkiinnolla hallituksen selvitystä ja kerromme, miten tilanne kehittyy.

HELPin ensimmäinen alumni-ilta (30.3.)

HELP käynnisti alumni-toiminnan maanantaina 28.2. Iltaan osallistui parisenkymmentä HELP-veteraania vuosien varrelta. Nyky-HELP sai runsaasti kehuja siitä, että toiminnasta on tullut niin järjestelmällistä  ja "ammattimaista".  HELPin kehitys on kuitenkin vuosien kovan työn tulosta, ja siitä ansaitsevat kiitoksen niin nykyiset kuin entiset toimijat. HELPin entinen puheenjohtaja ja nykyinen Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Sanna Hellström totesikin, että ”missään ei oltu niin tosissaan kuin ylioppilaskuntapolitiikassa silloin”.

Yksi illan tavoitteista oli HELPin historian kartoittaminen. HELPin tarina alkaa ilmeisesti vuodesta 1992, kun lääketieteen ja oikeustieteen edustajat perustivat oman edustajistoryhmän. EKY tuli mukaan 1994, jolloin edustajistoryhmän nimeksi valittiin PLEH taustajärjestöjen suurusjärjestyksen mukaan. Vuonna 1995 nimi onneksi muutettiin osuvampaan muotoon HELP.

Vielä on epäselvää, miten ja miksi oikeus- ja lääketieteilijöiden yhteistyö alkoi. Suositun teorian mukaan edustajistoryhmä sikisi oikeus- ja lääketieteen edustajien välisestä henkilökemiasta. Oli taustalla romanssi tai ei, järjestöjä yhdistää ainakin puhdas tervejärkisyys.

Illan aikana käytiin paikoin kiivastakin poliittista keskustelua. HELPin alumnien eriväriset poliittiset näkemykset eivät heidän mukaansa häirinneet yhteistä ylioppilaskuntapolitiikkaa, mikä onkin jälleen hyvä osoitus siitä, että HELP todella on poliittisesti sitoutumaton.

Jatkossa pyrimme ylläpitämään alumnitoiminnan aktiivisena. Alumni-ilta sai paljon positiivista palautetta ja vastaavia tapahtumia on tarkoitus järjestämää tasasin väliajoin. Aikomuksena on mm. järjestää alumnien kanssa HELPin vuosijuhlat syksyllä 2011.

HYY:n keskustoimisto jää Uudelle ylioppilastalolle (15.2.)

Helmikuussa 2010 HYY:n hallitus pyysi VTM Tommi Laitiota selvittämään, miten HYY vastaa opiskelijoiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Laitio esittikin muutoksia HYY:n toimintatapaan, palveluihin ja henkilöstöön sekä ehdotti säästökohteita HYY:n taloudessa. Tämän Laition raportin* pohjalta laadittiin Organisaation kehittämisen asiakirjan (OKA), jonka edustajisto hyväksyi syksyllä 2010. OKA:ssa esitetään, että HYY:n heikkoa taloudellista tilaa elvytettäisiin vähentämällä sihteeristöä ja vuokraamalla HYY:n tiloja ulos.

Sihteeristöä ei kuitenkaan ole vähennetty. Niinpä suuremmista säästömahdollisuuksista jäävät jäljelle tilat, lähinnä Pohjanhovi sekä Uuden Ylioppilastalon A- ja B-rappu. Kolmas mahdollisuus säästää olisi vuokrata HYY:n bändikämppiä ulos.

HYY onkin pohtinut, voitaisiinko ylioppilaskunnan keskustoimisto siirtää pois Uuden Ylioppilastalon A-rapusta. Keskustoimiston sijainti olisi mennyt suoraan HYY:n hallituksen päätettäväksi, ellei HELP olisi vuoden 2010 viimeisessä edustajiston kokouksessa tehnyt aloitetta ratkaisuvallan pidättämiseksi asiassa. Aloitteella päätös keskustoimiston sijainnista siirrettiin edustajiston kokoukseen 2.2.2011.

Tuossa syksyn viimeisessä kokouksessa edustajisto käynnisti selvityksen siitä, mitkä tilat voisivat soveltua HYY:n keskustoimiston käyttöön. Selvittäjiksi valtuutettiin HYY:n pääsihteeri ja talousjohtaja. Pääsihteerin puoluettomuutta asiassa on pidetty kyseenalaisena, koska HYY:n sihteeristö puoltaa vahvasti jäämistä Uudelle ylioppilastalolle.

Selvityksen mukaan muita vaihtoehtoja keskustoimistolle ovat Vanha ylioppilastalo, City-talo, Domus Academica (A-talo ja D-talo) sekä Domus Gaudium. Toimistotyön kannalta paras vaihtoehto olisi muuttaa City-taloon, ja toiseksi paras ratkaisu olisi siirtää koko toiminnan painopiste Domuksen alueelle.

Päivää ennen edustajiston kokousta julkaistiin vielä lisäselvitys, jossa keskityttiin mahdollisen muuton käytännön vaikutuksiin ja HYYn imagoon työnantajana sekä paloturvallisuuskysymyksiin.  Lisäselvityksessä ei sitä vastoin selvitetty muuton vaikutusta yhteiskuntaan tai HYY:n imagoon, koska aika ei riittänyt. Myös opiskelijoiden näkökulman selvittäminen todettiin mahdottomaksi.

Edustajiston kokouksessa 2.2.2011 päätettiin, että keskustoimisto pysyy Uuden ylioppilastalon A-rapussa. Edustajisto kritisoi hallitusta selvitysten julkaisemisesta viime tipassa.

HYY Yhtymä on päättänyt muuttaa City-taloon, ja UniCafen toimistot siirretään Domuksen alueelle Leppäsuohon. Muutot tuovat säästöjä HYY Yhtymälle, mistä HYY toivoo hyötyvänsä saamalla Yhtymästä lisää voitonjakoa. Yhtymän hallitus tarkensi aiemmin vuoden 2011 budjettia ja tulostavoitetta korotettiin 400 000 euroa 2,1 miljoonaan euroon.

B-rapun ulosvuokraamisesta ei ole tehty lopullista päätöstä.  HELP peräänkuuluttaa säästötavoitteista kiinni pitämistä ja kannattaa B-rapun ulosvuokrausta. Asiaa mutkistaa, että B-rapussa toimii ja kokoontuu lukuisia järjestöjä. Näiden ryhmien intresseissä on pitää B-rappu jatkossakin HYY:n omassa käytössä.

*http://www.hyy.helsinki.fi/tiedostot/HYYraporttiLaitio.pdf

Yhtymän hallituksen kokoonpano muuttui (15.2.)

Helmikuun edustajisto päätti muuttaa HYY Yhtymän hallituksen kokoonpanoa. Jatkossa hallitukseen kuuluu 5 opiskelijajäsentä, 4 asiantuntijajäsentä ja puheenjohtaja. Puheenjohtajan ei enää jatkossa tarvitse olla valitsemishetkellä opiskelija, mikä tekee helpommaksi löytää tarvittavan kokemuksen omaavan puheenjohtaja.

HELPin Antti Kerppola painotti edustajistossa vahvan hallituksen merkitystä: "Omistajastrategiassa linjataan tavoitteellisemmasta Yhtymän voitonjaosta ja siihen päästäkseen on omistajahallinnossa painotettava vahvan hallituksen roolia, jota johtaa riittävän kokemuksen omaava puheenjohtaja. Toisaalta yhtiön johdon aikaa ei pidä käyttää jatkuviin ylimääräisiin keskusteluihin suoraan omistajan kanssa."

Opiskelijoiden vaikutusvalta Yhtymässä pysyy edelleen vahvana. Yhtymän hallituksen valitsee HYY:n hallitus, jonka taas valitsee edustajisto, opiskelijoiden vaaleilla valitsema elin. Tarpeen tullen HYY:n hallitus voi erottaa Yhtymän puheenjohtajan.

Muutosten johdosta HYY Yhtymän puheenjohtajan paikkaa ei jatkossa oteta huomioon talouspaikkojen jaossa käytettävässä "pisteytyksessä".

HYY:n hallitusohjelma julkaistu (15.2.)

HYY on julkaissut hallitusohjelman vuodelle 2011**.  "Out of the box” -muotoa tavoittelevan ohjelman painopisteet ovat yliopiston strategia vuosille 2013-2016, ylioppilaskunnan organisaation kehittäminen,  syksyn edustajistovaalit, verkkosivu-uudistus ja vaikuttaminen eduskuntavaaleissa. Hallitusohjelma hyväksyttiin yksimielisesti helmikuun edustajiston kokouksessa.

** http://www.hyy.helsinki.fi/tiedostot/HYY_%20hallitusohjelma2011_web.pdf

HYY:n tavoitteet yliopiston strategiaan (15.2.)

HYYn kärkitavoitteet yliopiston strategiaa laadittaessa ovat opetuksen arvostuksen ja yliopiston yhteisöllisyyden lisääminen. Myös opintojen ohjaamisen kehittäminen ja jatko-opintojen vakiinnuttaminen kuuluvat ylioppilaskunnan tavoitteisiin.